susanna

Tosi iloisia ollaan, että päästiin vihdoin avaamaan, myhäilee Korkeasaareen markkinointijohtaja Susannan Silvonen.

Korkeasaari oli koronaviruksen takia kiinni viisi kuukautta. ”Aika tuntui todella pitkältä. Siinä opittiin elämään epävarmuuden kanssa.”

Eläinten ystävät löysivät onneksi takaisin heti avausviikolla. Ensimmäinen viikonloppu oli vilkas ja helatorstaikin oli buukattu päivän osalta loppuun jo keskiviikkona. ”Mukavaa, että kiinnostusta löytyy ja ihmiset kokevat, että Korkeasaari on turvallinen kohde vierailla tällaisenakin aikana. Sen eteen on tehty paljon töitä.”

happymoor-korkeasaari-susanna-silvonen
Kuvaaja: Annika Sorjonen (2021) | Korkeasaari Zoo | Helsinki, Finland

Jos unohdetaan korona, Korkeasaarelle kuuluu hyvää. Kesäkohteeksi mielletty Korkeasaari on jo pitkään yrittänyt lisätä syksy-, talvi ja kevätkävijöiden määrä ja nyt määrätietoinen työ alkaa tuottaa tulosta. ”Esimerkiksi vuosikortteja myytiin viime vuonna huomattavan paljon. Ja tälläkin viikolla kävijöistä 40 prosenttia on ollut vuosikortin haltijoita.”, Silvonen iloitsee.

”Olemme aktiivisesti markkinoineet vuosikorttia ja kasvava naapurusto tukee tätä tavoitetta. Olen silti yllättynyt, miten hyvin niitä on mennyt kaupaksi.”

Kasvavalla naapurustolla Silvonen tarkoittaa esimerkiksi Korkeasaareen viereen syntynyttä Kalasataman kaupunginosaa. Korkeasaari pyrkii tavoittamaan uudet naapurinsa yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. ”Kaupunki toimittaa kaikille uusille asukkaille infopaketin, jossa mukana myös Korkeasaaren naapurikirje. Tavoitteena on sitouttaa lähialueen asukkaat asiakkaiksemme”.

”Vuosikorttilaiset tulevat useammin ja kuluttavat pieninä annoksina esimerkiksi joku tietty eläin tai alue kerrallaan.”, Silvonen perustelee.

Korkeasaari on tehnyt onnistunutta yhteistyötä paitsi kaupungin myös muiden yritysten kanssa.

”Todella yllättävä onnistuminen tällä saralla oli etänä pidetyt Taaperomessut. Sieltä tuli yli 10 000 vuosikorttilausta.”Loistava esimerkki yritysten yhteistekemisestä on lokakuussa järjestettävä Supermarsu pelastaa Itämeren -kokemusformaatti. Siinä helsinkiläiset yritykset ja yhteisöt kehittävät yhdessä omia palveluitaan Paula Norosen Supermarsu-lastenkirja- ja -elokuvasarjan ympärille.

”Supermarsu on meille monella tapaa tosi kiinnostava juttu. Ensinnäkin, koska kohderyhmä täsmää. 40 prosenttia kävijöistämme on lapsia. Supermarsu on tuttu ja pidetty hahmo. Jos se saataisiin yhdistettyä osaksi Korkeasaaren toimintaa, niin silloin lapset viihtyvät, mistä seuraa, että vanhemmatkin viihtyvät.”

”Lokakuu on myös hyvä ajankohta, koska silloin sesonki yleensä hiljenee ja haemme siihen juuri tällaisia tempauksia, joilla saadaan toimintaa ympärivuotiseksi.”

Supermarsun Itämeri-teema sopii loistavasti Korkeasaaren ideologiaan. ”Itämeri ympäröi saartamme ja sen suojelu on linjassa tehtävämme kanssa. Teemme jo valmiiksi yhteistyötä Baltic Sea -säätiön ja John Nurmisen säätiön kanssa Itämeren suojelemiseksi. Lisäksi Korkeasaaren Villieläinsairaalasssa hoidetaan Itämeren lajeja kuten harmaahylkeitä ja vesilintuja.”

Silvosta kiehtoo lisäksi formaattiin kuuluva yhteistekeminen, jossa esimerkiksi markkinointikulut jaetaan osallistujien kesken. ”Jos tekisimme kaiken itse, se veisi liikaa resursseja. Tämä kokemusformaatti on resurssiviisas. Siinä saadaan joukkovoimalla isompi hyöty kaikille. Kun yhdessä rummutetaan, viesti menee paremmin.”

”Ja, kun tehdään yhdessä, löytyy synergioita toimijoiden kesken. Korkeasaari on vierailupaikka. Sopiva kumppani voisi tulla tänne tarjoamaan elämyksiä meidän 500 000 vuotuiselle kävijälle. Se vastaisi meidän tarpeeseen kasvattaa matalasesonkia ja meidän kokemus tukee sitä, että tämä on oikeanlaistan toimintaa siihen.”

”Formaatissa meitä kiinnostavat myös menetelmät, joilla sitä tehdään eli ketteryys ja työpaja-ajattelu. Yhdistetään eri toimijoiden tarpeet ja tarjonta ja löydetään kaikkia hyödyntäviä kokonaisuuksia. Ei tarjota valmista ratkaisua vaan luodaan lisäarvo yhdessä ja mietitään, mikä se olisi. Supermarsussa on timanttinen viitekehys, mutta se, mitä siellä sisällä tehdään on vapaamuotoista. Hyvin kiehtovaa.”
Yritysasiakkaita Korkeasaari tavoittelee toisella HAPPYMOORin, Korkeasaaren eläintarhan ja Korkeasaaren Ravintoloita pyörittävän Marcanten tuottamalla yhteistekemisen kokemusformaatilla ZOOLYMPICSilla. Yrityskisa haastaa yritykset kisaamaan Korkeasaareen ja samalla keräämään varoja uhanalaisten kissapetojen ja Villieläisairaalan hyväksi. ZOOLYMPICS järjestetään touko-kesäkuussa 2022.

happymoor-korkeasaari-villieläinsairaala
Kuvaaja: Annika Sorjonen (2021) | Korkeasaari Zoo | Helsinki, Finland

”Odotamme sitä todella. Meidän ei olisi yksin resursseja kehittää yrityksille suunnattua konseptia, mutta tällä tavalla saamme kasvatettua merkittävästi yrityksille tarjottavia palveluita. Ja sitten tässä on mielettömänä lisämusteena lajiensuojelu-ulottuvuus, joka on täysin meidän arvomaailman mukaista toimintaa.”, Silvonen hehkuttaa.

Kokemusformaatit ovat osa HAPPYMOOR HARBOUR -alustan ja -liiketoimintaekosysteemin eli Sataman yhteistekemistä, jossa yritykset, yhteisöt ja kaupungit jakavat tekemistä ja resursseja merkityksellisempie asiakasreittien ja kestävämmän liiketoiminnan luomiseksi. ”Se on iso mahdollisuus meille kaikille. Harmillista, että koronan takia on päästy vain kerran tapaamaan face to face. Näen, että tässä on paljon potentiaalia, jota ei ole vielä päästä tutkimaan, koska olemme niin alkuvaiheessa. Hienoa, että mukana on monen kokoisia yrityksiä eri toimialoilta sekä julkisia toimijoita, jopa oppilaitoksia. Hirveän hyvä mix mahdollistamaan monenlaista tekemistä.”

Silvonen toimii myös Sataman Helsingin yritysverkoston eli HAPPYMOOR HELSINKI Laiturin Neuvonantajaryhmässä. ”Siitä on tullut verkoston sisään vielä tiiviimpi verkosto. On ollut mielenkiintoista vaihtaa kokemuksia elämystoimialan kumppaneiden kesken. Toiminta perustuu täysin ennennäkemättömään yhteistekemisen verkostoon.On ollut kiinnostavaa olla uuden äärellä ja sparrailla uusi konsepteja ja uudenlaista liiketoimintamallia. Se on ollut tajuntaa avaavaa ja tuonut ihan uudenlaista näkökulmaa siihen, miten markkinointiyhteistyötä voi tehdä.”Korkeasaari on tehnyt yhteistyötä pitkään yhteistyötä muun muassa Fazerin kanssa lajiensuojelun tiimoilta. Viime vuosina Helsinki Cupin osallistujat ovat päässeet Korkeasaari-yhteistyön ansiosta ilmaiseksi eläintarhaan.

Mutta, mikä on markkinointijohtaja Silvosen työn tarkoitus? Houkutella mahdollisimman paljon asiakkaita Korkeasaareen. Sitäkin, mutta pohjimmiltaan Korkeasaaren olemassaolon syy on lajiensuojelu. ”Tehtävämme on suojella luonnon monimuotoisuutta hidastaaksemme sukupuuttoaaltoa ja varmistaaksemme, että villiä luontoa säilyy edes vähän tässä ihmisten, tuotantoeläinten ja lemmikkien valtaamassa maailmassa.”

Tätä tehtävää Korkeasaari hoitaa muun muassa tukemalla uhanalaisten lajien suojelua sekä palauttamalla eläintarhassa kasvaneita yksilöitä luontoon. ”Yleensä eläintarhassa, ikää kuin geenipankissa, kasvaneita yksilöitä viedään vahvistamaan luonnonkantaa. Voi myös olla jokin laji on kokonaan kadonnut luonnosta ja se palautetaan sinne eläintarhassa kasvaneen yksilön avulla. Palautukset vaativat paljon suhdetoimintaa ja poliittista vääntöä, jotta saadaan esimerkiksi paikallinen väestön hyväksyntä ja tuki hankkeelle.”

Kuvaaja: Annika Sorjonen (2021) | Korkeasaari Zoo | Helsinki, Finland

Viimeksi Korkeasaaresta on lähtenyt luontoon Partakorppikotka Ranskan alpeille ja kaksi Mongolian villihevostammaa Mongoliaan. Partakorppikotka metsästettiin Euroopassa aikoinaan lähes sukupuuttoon, koska niiden uskottiin anastavan lapsia ja lemmikkejä vaikka todellisuudessa partakorppikotka on raadonsyöjä. ”Se on ikään kuin luonnon puhtaanapitäjä. Syömällä haaskoja se poistaa taudinaiheuttajia ekosysteemistä.”

mongolianvillihevonen
Kuvaaja: Annika Sorjonen (2021) | Korkeasaari Zoo | Helsinki, Finland

Korkeasaaresta lähteneet Mongolian villihevostammat olivat pitkään Prahassa eläintarhan koordinaattorin arvioitavana. ”Siellä tarkastetaan, että yksilöillä on sopiva sukulinja sekä riittävän hyvä kunto ja sopiva temperamentti luonnossa pärjäämistä varten.” Tammat läpäisivät seulan ja lennätettiin Tsekin armeijan koneella Kobin autiomaahan. Siellä ne totuttelivat luonnonoloihin isossa aidatussa tarhassa ja pääsivät tutustumaan oriin ”ja ori muodosti oman haareminsa.” Vuoden totuttelun jälkeen tammat päästettiin täysin vapaiksi luonnontilaiseen kobiin. ”Hienosti on mennyt. Varsojakin on tullut.”

KUKA
Nimi | Susanna Silvonen
Tehtävä | markkinointijohtaja
Organisaatio | Korkeasaaren eläintarha
Ura | Kauppakorkeakoulun kasvatti. Ollut 10 vuotta Korkeasaaressa markkinoinnissa. Aiemmin työskennellyt yrittäjänä, SAP:lla Espanjassa ja Lassila-Tikanojalla. Ensimmäinen vakkariduuni Open Mobile -start upissa. “Vaikka olen tehnyt monenlaista ja mm. It-hankkeita, niin keskiössä on aina ollut asiakaskokemus. Sanoisin, että urani on ollut hyvin seikkailunhakuinen.”
Perhe | Rescue-koira Mona. Espanjalainen löytökoira, joka seisoo kauniisti lintuja, Mona tarkoittaa espanjaksi söpö.
Harrastukset | Ryhmäliikunta, ulkoilu, hyvä ruoka, matkustaminen sitten, kun taas pystyy ja yhdistystoiminta

Korkeasaaren eläintarha on HAPPYMOOR HARBOURin yritysverkoston jäsen. HAPPYMOOR HARBOUR on yrittäjävetoinen yhteistekemisen alusta ja liiketoimintaekosysteemi, jossa yritykset, yhteisöt ja kaupungit jakavat tekemistä ja resursseja merkityksellisempien asiakasreittien  ja kestävämmän liiketoiminnan yhteistekemiseksi.

Komentosillalla on uusi juttusarja, jossa käydään tutustumassa HAPPYMOOR HARBOURin laivastoon seilanneisiin aluksiin.